20.10.05

Kreikanopiskelusta: kommentteja kommentteihin

Kiitokset kaikille, jotka osallistuivat Päivin aloittamaan keskusteluun kreikan opiskelusta ja sen hyödyllisyydestä teologin ammattitaidolle. Tässä joitakin omia kommenttejani keskusteluun (Välikertauksen yhteydessä ollut palautesivu antanee vielä lisää näkökohtia, mutta niistä myöhemmin):

1) Tällä hetkellä kreikka samoin kuin muut klassiset ovat pakollisia kaikille A1-linjalaisille. Kirkon kanta alkukielten osaamiseen on se, että kirkon virkaan vihittävältä ne edellytetään. Tämä kanta pitää teologikoulutuksen maassamme kiinni klassisessa perinteessä, mutta on ymmärrettävää, että kaikkien opiskelijoiden ei ole nykyisen tiedon tarjonnan keskellä helppo motivoitua alkukielten työläistä kursseista. Mitään viisasten kiveä tähän ongelmaan ei ole. Voin vain toivoa, että moni muukin kuin vain "Rusaccho" innostuisi kreikasta ja kokisi, että "uusi taito on sittenkin vallan hyvin saavutettavissa".

2) Toivomuksissa opetuksen suhteen oli paljon hyvää ja kritiikki oli rakentavaa. Olen samaa mieltä mm. siitä, että yksi kreikan opettajan tärkeimmistä tehtävistä on keskittyä kaikkein olennaisimpaan. Harjoituksien läpikäyminen on ikuisuusongelma, johon ei tunnu löytyvän hyvää ratkaisua. En uskaltaisi mennä siihen, että harjoitukset kävisi läpi pelkästään opettaja. Pelkään, että tämä systeemin passivoisi opiskelijoita. Opettajalta katoaisi kosketuspinta siihen, kuinka hyvin opetus menee perille. Ja kuka sitten tekisi ne "hyvät virheet", jotka antavat opettajalle mahdollisuuden opettaa ja kerrata asioita? Yksi tärkeä asia muistaa on myös se, että meidän oppimistapamme ovat hyvin erilaisia. Toinen oppii paremmin kuuntelemalla kun taas toinen kotona rauhassa lukemalla tai KAMUa selaamalla. Muistimmekin toimii kovin eri tavoin. On syytä analysoida omaa oppimistaan ja noudattaa sitä systeemiä, joka tuntuu toimivan parhaiten. Opetukseen kohdistuu myös paljon ristikkäisiä vaatimuksia juuri siksi, että se menetelmä joka auttaa toista ei välttämättä toimikaan toisen kohdalla.

3) Sanakirjan käytöstä tenteissä. Nyt toteutettava käytäntö pyrkii yhdistämään kaksi tavoitetta: toisaalta ei ole järkevää opiskella mitään kieltä ilman, että pyritään ainakin jossain määrin hallitsemaan kielen keskeistä sanastoa. Tämä tavoitteen on määrä toteutua välikertauksien avulla. Toisaalta pyrimme välttämään sitä, että UT:n kreikankielisen tekstin kääntäminen tapahtuisi pelkästään suomenkieliseen käännökseen nojautuen tai sitä ulkoa opetellen. Siksi sanakirja saa olla mukana lopputentissä, jossa tentitään UT:n tekstejä. Jos joku tenttii sekä välikertauksen/välikertauksia että lopputenttiä, hän tenttii tenttinsä kahdessa vaiheessa. Sanakirja saa olla mukana vain loppukertausta tehdessä.

1 Comments:

Blogger Unknown said...

Muuten, tämä linjahässäkkä on aikasen sekava. Sitä pitäisi selventää! Pitäisi erottaa tutkinto ja kirkon vaatimukset pappisvirkaan toisistaan. Ehkä se sekoittaisi joitakin, mutta... niin, en tiedä.

6:48 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home