15.2.13

Rituaali ja magia



Tammikuun lopulla Aalto-yliopistossa tarkastettiin väitöskirja naisten korujen käytöstä. Taiteen maisteri Petra Ahde-Deal väitteli aiheesta Women and Jewelry - A Social Approach to Wearing and Possessing Jewelry. En ole vielä saanut tätä tutkimusta käsiini, mutta tiedotusvälineille suunnatun informaation valossa se sisältää paljon mielenkiintoista luettavaa rituaalitutkijalle. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisten ja amerikkalaisten naisten pitämiä päiväkirjoja korujen käytöstä sekä haastatteluja ja laajaa tarina-aineistoa.
Ahde-Deal etsii korujen käytön sosiaalisia syitä. Hän kiinnittää huomiota siihen kuinka korut yhdistävät menneitä ja tulevia sukupolvia. Korut myös toimivat ihmissuhteiden, perhesiteiden ja elämän virstanpylväisiin liittyvien muistojen välittäjinä. Rituaalitutkimuksen kannalta on kiinnostavaa se, että koruilla on usein tärkeä rooli siirtymäriiteissä.  
Helsingin Sanomien haastattelussa (29.1.13) Ahde-Deal sanoo yllättyneensä kuinka paljon taikauskoa koruihin liittyi. ”Ihmiset kertoivat, että heidän koruissaan on voimaa. Kaikilla naisilla oli voimakoruja tai ainakin he tunsivat jonkun, jolla on. He kertoivat, että silloin kun käyttää tiettyä korua voi rakastua tai tapahtua onnenpotku.”
Siinä se taas on: magia. Ilmiö josta olemme jo paljon keskustelleet rituaalikurssilla mutta josta on niin vaikea saada analyyttistä otetta.  Monet tutkijat haluaisivat päästä irti m-sanasta, koska sen avulla leimataan toisen kulttuurin rituaalit ja uskomukset taikauskoksi. Psykologinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että ilmiöt, joita uskontotieteen klassikot kutsuivat magiaksi, ovat yleisinhimillisiä ja motivoivat ihmisten käyttäytymistä yhtä lailla traditionaalisissa kuin kehittyneissäkin yhteiskunnissa.  Sopivin koejärjestelyin ihmiset voidaan saada uskomaan, että voodoo-nuken pistely aiheuttaa tutkijoiden liittolaisen päänsäryn. Pohjoisamerikkalaiset college-opiskelijat osoittavat selkeää vastenmielisyyttä pukea päälleen villapusero, jota on pitänyt (tai jopa vain omistanut) AIDSia sairastava henkilö siitä huolimatta, että pusero on huolellisesti pesty.
Kosketusmagia ei liity vain tabuihin ja välttämisen kohteina oleviin objekteihin. Joihinkin esineisiin liittyy positiivista voimaa – esimerkiksi juuri edellä mainittuihin koruihin. Jotkut ihmiset ovat valmiita maksamaan valtavia summia esineistä tai vaatteista, joita joku populaarikulttuurin suuri idoli on joskus omistanut ja käyttänyt. Kosketuksen voimaa ei ole syytä väheksyä. Jokainen meistä on joskus kokenut sen, että lämmin toisen ihmisen kosketus on antanut voimaa vaikeana hetkenä. Magiaa sekin!
Mikä on rituaalin ja magian suhde? Magia voidaan määritellä rituaalin vaikuttavuudeksi, mutta ihan loppuun asti tämä määritelmä ei kanna. Magia on rituaaleja laajempi ilmiö, vaikka se usein onkin yksi rituaalin aineosa. Rituaalit voivat vaikuttaa myös tavalla, jota klassiset uskontoteoriat eivät kutsuisi magiaksi. Monet kollektiiviset rituaalit perustuvat kehojen yhteisille liikkeille, jotka luovat ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Onko tämä magiaa? Kenties sosiaalista magiaa?
Pitäisikö valistuneen uskonnon rituaaleista karsia magia pois? Rituaalitutkimuksen valossa tällainen olisi äärimmäisen vaikeaa. Tästä seuraa se, ettei uskonto ilman magiaa ole mahdollista tai ainakaan elinkelpoista. Tärkeää olisi kuitenkin pitää huolta siitä, ettei meissä kaikissa asuva mielen magia ruokkisi suvaitsemattomuutta ja pelkoa erilaisuutta kohtaan.